Harrastaminen on tärkeä osa terveellistä ja tasapainoista elämää. Se tarjoaa monia etuja fyysisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin kannalta. Tässä on joitakin syitä, miksi harrastaminen on tärkeää:
- Fyysinen hyvinvointi: Harrastukset, kuten urheilu, tanssi tai kuntosaliharjoittelu, edistävät fyysistä kuntoa ja terveyttä. Ne auttavat ylläpitämään sopivaa painoa, parantavat kestävyyttä ja voimaa, vahvistavat sydäntä ja verenkiertoa sekä lisäävät joustavuutta ja liikkuvuutta.
- Henkinen hyvinvointi: Harrastaminen voi tarjota henkistä rentoutumista ja stressinlievitystä. Se auttaa vapauttamaan endorfiineja, jotka ovat kehon luonnollisia hyvänolon hormoneja. Harrastukset tarjoavat myös mahdollisuuden keskittyä ja uppoutua johonkin mielenkiintoiseen ja mielekkääseen toimintaan, mikä voi auttaa vähentämään ahdistusta ja masennusta.
- Taidot ja kehitys: Harrastukset tarjoavat mahdollisuuden oppia uusia taitoja ja kehittää olemassa olevia. Ne auttavat parantamaan keskittymiskykyä, luovuutta, ongelmanratkaisutaitoja ja päätöksentekokykyä. Säännöllinen harjoittelu ja kehittyminen harrastuksessa voi myös kasvattaa itseluottamusta ja itseluottamusta.
- Sosiaalinen vuorovaikutus: Harrastukset tarjoavat mahdollisuuden tavata uusia ihmisiä, luoda ystävyyssuhteita ja sosiaalisia verkostoja. Ne tarjoavat yhteisön ja yhteisöllisyyden tunteen, jossa voi jakaa samanlaisia kiinnostuksen kohteita ja saada tukea ja kannustusta toisilta harrastajilta.
- Tasapaino ja elämän ilo: Harrastukset auttavat tasapainottamaan työn, opiskelun ja muut velvollisuudet. Ne tarjoavat ajan ja tilan irrottautua arjen stressistä ja nauttia hetkestä. Harrastukset voivat myös lisätä elämän iloa ja innostusta, kun pääsee tekemään jotain, mikä tuottaa iloa ja tyydytystä.
On tärkeää löytää harrastus, joka sopii omiin mieltymyksiin ja tarpeisiin.
Urheilu ja liikunta harrastuksena ovat sekä tärkeitä yksilöille, että koko yhteiskunnalle. Monet eri tutkimukset ovat laskeneet varmaan vuosittain, kuinka paljon liikkumattomuus maksaa Suomelle.
UKK-Instituutti:
Paikallaanolon terveysvaaroista alettiin puhua parikymmentä vuotta sitten, jolloin asia nousi esiin väestötutkimuksissa. Viime vuosikymmeninä teknologinen kehitys on vähentänyt ruumiillisia ponnistuksia niin työssä kuin vapaa-aikana. Nykyelämässä on monia istumiseen ja paikallaanoloon altistavia laitteita ja teknologioita, tutuimpia näistä ovat ruutuviihdettä tarjoavat televisio, tietokoneet ja kännykät.
Runsas istuminen näyttää altistavan pitkäaikaissairauksille, kuten sepelvaltimosairauteen, eikä vapaa-ajan liikkuminen näytä kompensoivan tätä vaaraa. Niinpä tarvitaan huomion kiinnittämistä paikallaanolon määrään ja uusia keinoja paikallaanolon vähentämiseen.
Duodecim:
Terveyttä edistävää liikuntaa on markkinoitu pitkään, mutta silti vain 50 % suomalaisista täyttää kestävyysliikuntasuositukset (2,5 tuntia reipasta kävelyä tai vastaavaa liikuntaa, tai vaihtoehtoisesti tunti ja 15 minuuttia rasittavaa liikuntaa viikossa). Vain noin10 % täyttää suositukset, jotka sisältävät kestävyyskuntoa parantavan liikunnan lisäksi lihaskuntoa vahvistavaa harjoittelua kahdesti viikossa.Moni liikkuu siis liian vähän. Tämän lisäksi terveyden uhaksi on noussut uusi liikkumattomuuden muoto: runsas paikallaanolo, erityisesti istuminen. Yksilö voi siis täyttää terveyttä edistävän liikunnan suositukset mutta olla muuten inaktiivinen – tai viettää jopa istuvaa elämäntapaa.
Kaikkein huonoimmassa asemassa ovat tietysti ne, jotka eivät harrasta vapaa-ajan liikuntaa ja istuvat sen lisäksi runsaasti sekä työssä että vapaa-ajalla.
Firstbeat:
Kaikki lähtee sisäisestä motivaatiosta
Liikunnasta puhuttaessa ja siihen kannustaessa moni ajattelee automaattisesti kalliita vermeitä, hikisiä juoksulenkkejä ja halibutin kokoisia hauislihaksia. Kenties suuri osa ongelmaa onkin juuri vääristynyt käsitys siitä, miten pitäisi liikkua ja mitä tavoitella. Totta on, ettei bodariksi tulla pelkkää palkkaripulloa heiluttelemalla, mutta fyysisen aktiivisuuden lähtökohtana ei pitäisikään olla ulkomuoto vaan oma terveys ja hyvinvointi. Itsensä vertaaminen muihin ja alentava, ”olen pelkkä rapakuntoinen rukkanen” -asenne jo ennen ensimmäisen askeleen ottamista eivät nekään lisää sitä liikkumiseen tarvittavaa tärkeintä polttoainetta eli sisäistä motivaatiota. Jos liikkuminen ei kiinnosta tai tuntuu muuten vain ärsyttävältä projektilta tai pakolliselta pahalta muiden joukossa, kannattaa yksioikoinen ajattelu vaihtaa positiivisempaan: Sen sijaan, että minun pitäisi lisätä liikuntaa, miten voisin vähentää paikallaanoloani? Toinen kikkakakkonen on tiedostaa se tosiasia, että vähän ei tai ei lainkaan liikkuvat ovat juuri niitä, jotka hyötyvät eniten liikunnan aikaansaamista terveyshyödyistä.
Tottakai harrastuksena voi olla vaikka mitä muuta kuin liikunta ja urheilu. Tärkeää ihmisen kokonaishyvinvoinnille on, että ihmisellä on jotain sosiaalista tekemistä oman kotinsa ulkopuolella.
Aikuisille viihdettä
Online pelit ovat entistä enemmän mukana aikuisten vapaa-ajassa. Kasinopelit, ajanvietepelit ja suoratoisto vievät entistä suuremman osan vapaa-ajasta. Siinä kiihdyttävänä tekijänä on ollut mobiililaitteiden ja sovellusten lisääntyminen – jokaisella on se viihdelaite nykyään aina mukana. Mikäli valitse viihteeksi kasinopelit, kannattaa lukea luotettava nettikasino kokemuksia ennen pelaamisen aloittamista, jotta vältyt huijauskasinoilta.