Raahesta Suomen e-urheilun hotspot

Raahessa toimii nykyään aktiivisesti tietokoneilla pelattavaan kilpapelaamiseen suuntautunutta oppilaitostoiminta. Kilpailullinen pelaaminen tuli Suomeen jo kymmenisen vuotta sitten, mutta nyt laji on nostanut päätään maailmalaajuisesti ja Raahe on mukana nosteessa. Se, että keskustelua on käyty siitä, onko e-urheilu varsinaista urheilua ei pitäisi olla pääosassa, vaan se, että alun perin harrastuksesta voi syntyä oikea ammatti.

Mitä e-urheilu on?

E-urheilu tai kansainvälisesti Esports tarkoittaa tietokoneella, älylaitteella tai konsolilla pelattavaa peliä, jota pelataan kilpailullisesti. Kilpailuja järjestetään normaalisti areenoilla, halleissa, pelisaleilla, kerhoissa, mutta viimeiset pari vuotta koronan vuoksi lähes kaikki kilpailut ovat olleet netissä, paitsi juuri Koreassa päättynyt kolmen viikon peliturnaus kestitsi 32 joukkuetta PUBG pelin äärellä. Tuossa turnauksessa oli palkintorahaa jaossa muuten yhteensä yli seitsemän miljoonaa dollaria ja mukana ollut helsinkiläinen ENCE sai mukaansa tuosta palkintopotista noin 78 000 dollaria ollen lopulta tuloslistalla 14.

Raahessa e-urheilua voi opiskella Raahen esports academyssä ja yhteishaku uuteen ohjelmaan päättyi juuri viime viikolla. Raahen oma akatemia tarjoaa mahdollisuuden kouluttautua esports-alalle, opiskella toisen asteen tutkinto pelaamisen ohella ja ymmärtää, että pelaamisen ohessa voi opiskella liiketoimintaa. Suomalainen esports on kuitenkin jatkuvasti kehittymässä ja raahelaisilla on siinä oma osuutensa mukana.

Isot rahat ammattilaisille

Siinä missä maailman ammattilaisten piireissä liikkuu isot rahat, pelaavat miljoonat pelaajat kotonaan eri pelikoneilla haaveillen siitä ammattilaisuudesta. Ammattipelaajan pitää pelaamisen ohessa ymmärtää myös taloudelliset asiat ja siksi omasta taloudesta huolehtiminen alusta alkaen on hyväksi. Esimerkiksi omien lainojen yhdistäminen ja sitä kautta kuukausittaisen taloudenhallinnan järkeistäminen on jokaisen ensimmäisiä tehtäviä. Aivan kuin pelaajankaan ei kannata yrittää opetella useita pelejä, ei kenellekään ole järkevää maksella useista pikkulainoista kuukausikuluja, kun ne voi niputtaa yhteen.

Oman talouden hallinta ja oman arjen hallinta ovat tärkeitä, jos oikeasti aikoo suunnata oman kulkunsa e-urheilun pariin.

Suomessa ja maailmalla on ehkä satakunta ammattilaista kilpailullisen pelaamisen pelaajaa, jotka siis oikeasti saavat tulonsa pelaamalla. Tie ammattilaiseksi on pitkä ja rankka, ja se vaatii pelaajalta satoja tunteja harjoittelua, mutta samalla myös omasta itsestään huolehtimista. Ammattilainen ei ole hyvä vain pelaamisessa, vaan myös itsensä huomioimisessa.

Suomalainen e-urheilu on ollut framilla jo kymmenen vuotta, mutta nyt 2020-luvulla se on tullut uudelleen, koska se tarjoaa nuorille oikeasti mahdollisuuden kansainväliseen menestykseen, mutta samalla nuorten pitää ymmärtää, että tie ei ole helppo, kertoo Suomiesports Oy:n puuhamies Kari Oksanen.

Se, että tykkää pelaamisesta ei vielä riitä. Pelaamisen ohella pelaajan pitää huomioida terveelliset elämäntavat, sillä huonokuntoinen pelaaja ei pärjää ammattilaistasolla. Ammattilaisten peleissä taitoerot ovat pienet ja ratkaisut tapahtuvat sekunnin murto-osissa, ja siksi pelaajien pitää olla kunnossa sekä mentaali- että kehotasolla.

Raahesta maailmalle

Raahella on pitkät perinteet kaupalliseen koulutukseen, ja e-urheilun mukaan tuleminen ei ole mitenkään erikoista toisen asteen oppilaitoksille, mutta Raahen lisäksi ei Suomessa ole kuitenkaan liikaa e-urheilua kouluissa tarjolla.

Vaikka Suomi on tavallaan edellä kävijä tällä alalla, on esimerkiksi USA:ssa ollut jo vuosia lukiotasolla mahdollisuudet pelata ns. college eSports- kilpailuissa ja nousta sieltä koripallon tai amerikkalaisen jalkapallon tavoin yliopistojoukkueisiin ja sieltä edelleen ammattilaisliigoihin. USA onkin hyvä esimerkki jatkuvasta e-urheiluun panostamisesta ja lajien noususta laaja-alaisesti. Eroja Suomeen ja Eurooppaan on paljon, ei vain koulutuspuolella vaan myös itse pelattavien pelien puolella. Englannissa itseasiassa tutkittiin viime vuonna tarjolla olevia pelejä, ja saatiin tulokseksi, että voit valita yli 40 pelistä, jos tavoitteenasi on ammattilaisuus, jatkaa Oksanen.

Vinkkinä vanhemmille sanoisinkin, että mikäli huomaatte lapsenne pelaavan paljon tai olevan kiinnostunut pelaamisesta, keskustelkaa hänen kanssaan. Mikäli mielenkiintoa on pidemmälle, on Raahessa ja muuallakin Suomessa mahdollisuus kouluttautua pelialalle, mutta samalla saada myös ns. perinteinen koulutus.

Kasvava peliteollisuus

Suomessa, kuten kaikkialla maailmassa tekninen kehitys on samalla lisännyt myös pelaamista. Kun tietokoneet tulivat koteihin viime vuosituhannen päätteeksi, oli pelaaminen lähinnä ”nörteille”, mutta nykyään kaikista ikäluokista löytyy pelaajia. Vaarit, isät, äidit, lapset – kaikki pelaavat ja tarjolla on pelejä käytännössä kaikille ikäryhmille. Siinä missä Aasiassa mobiilipelit ovat huomattava enemmistä, Euroopassa pelataan yhä enemmän konsoleilla ja kotitietokoneilla, mutta täälläkin mobiilipelien pelimäärät ovat selkeässä kasvussa.

On hyvä ymmärtää, että pelaamisen ympärillä on kokonainen ekosysteemi laitteineen ja erilaisine palveluineen. Mitä enemmän pelataan ja mitä pidemmälle 2020-lukua mennään, sitä enemmän tulee myös suunnattuja palveluita pelaajille. Jokainen vähänkään enemmän pelannut tietää, että pelatessa paikat jumiutuvat ja pääkoppa kaipaa lepoa, ja siksi nykyisten kuntosalien ja muiden yrittäjien on hyvä jo nyt huomioida pelaajat omana ryhmänään.

Suomessakin pelejä seurataan tuhat määräisin katsojin. Pelejä voi katsella suoratoistokanavien kautta ja välillä jopa perustelevisiokanavilta, mutta tosiasia on, että pelaajat ja pelien seuraajat käyttävät jo uusia kanavia, eikä niinkään näitä vanhoja, perinteisiä median kanavia.,

Yrittäjien jo aivan paikallisella tasolla on hyvä vähitellen herätä siihen tilastolliseen faktaan, että mikäli haluat tavoittaa nuoret aikuiset, on yrityksen tuotteiden ja palveluiden sekä yrityksen nimen oltava esillä pelaamiseen liittyvissä paikoissa, tapahtumissa ja pelaajien yhteydessä – ja se ei enää tarkoita sitä peliareenan reunamainosta, vaan nyt puhutaan digitaalisten kanavien peitosta, jatkaa Oksanen.

Suomella, ja Raahella siinä vanavedessä, on mahdollisuudet olla mukana kehittämässä ammatillista osaamista e-urheilun ekosysteemiin ja aika vain näyttää mitä meille vielä on tulossa.

Vastaa